Viljamylly automatiikka

Väkirehun navettaan tuo viljatornista murska mylly. Vilja tulee valssimyllyn läpi, josta spiraali kuljettaa viljan välivarastoon ja siitä taas spiraalilla kioskeille. Kioskeja ohjaavat tasovartiat ja myllyä ohjaa tasovartian ja kellokytkin jolloin väli varasto täytetään kaksi kertaa vuorokaudessa. Yleensä navettatöiden aikaan jolloin myllyntoimintaa voidaan valvoa!

Lannanpoisto navetan käytäviltä.

Meillä on navetassa etu ja taka käytävät. Etukäytävällä on lehmien ruokinta alue ja kuilu lypsyrobotille ja poikimakarsinat. Takakäytävällä on taas makuuparret. Lantakoneena on meillä delavalin kiskokone. Takakäytävä kulkee automaattisesti 2h välein ja etukäytävää ajatamme 2 kertaa päivässä navettatöiden yhteydessä. Lannat menevät navetanpäässä olevaan päätykuiluun josta menevät hydraulisella puristimella kuilua pitkin lantalaan. Lantakone toimii 2 hydrauliikka sylinterillä ja tietenkin niitä ohjaaavalla kahdella moottorilla. Päätykuilussa on kanssa oma hydrauliikka sylinteri.

Lämmitys automatiikka.

Meidän maatilamme, talomme ja lomahuvilamme lämpö tuotetaan Säätötulen hakelämmitys kattilalla. Haketta menee vuodessa 300 kuutiota. Hakkeet meille on tehnyt metsäenergia (meter). Hakepuut ovat otettu yleensä omista metsistä ja ostettu silloin tällöin kun omien metsien hakkuut eivät tuottaneet energiapuuta. Hakepuina olemme käyttäneet puiden latvoja (leppä, koivu, havupuut). Myös pellonreunoilta ojissa kasvavat puut/muut rangat on hyödynnetty hakkeena.

Kattilan palopäätä ohjaa lämpötila. Eli kun se laskee rajaarvon alapuolelle 80astetta se käynnistyy ja kun se nousee 90 asteeseen niin se siirtyy ylläpito tulelle. Kattilan teho säädetään hakkeen syöttöajan ja taukoajan välisellä suhteella. Esim se syöttää 5sek tauko 30sek. Järjestelmässä on myös liekinvartia mikä valvoo kattilan toimintaa ja tarvittaessa hälyttää tekstiviestillä häiriöstä. Myös muita hälytyksiä esim ylikuumeneminen ja moottorien lämpösuojien laukeaminen. Tähän liitty ouman säätöautomatiikka joka säätää patteriverkoston menevä veden lämpötilaa ulkolämpötilan perusteella. Oumannista voidaan valita halutut lämpötilakäyrät ohjausyksiköstä.

Lely T4C ruokintafilosofia

Lely on automaatiolypsy järjestelmä. Lelyn filosofiaan kuuluu, että lehmä hoitaa itse itsensä, eli käy itsenäisesti lypsyllä ja syö tarpeeksi tuotantovaiheensa mukaisesti. Tämä tehdään siten, että lelyn tuotanto-ohjaus järjestelmässä (T4c) on automaattiruokintataulut koko tuotantokaudelle ja että lehmä haluaa tulla lypsylle itse ilman avustusta, ajamista tai portteja.

Satunnaisesti joku yksilö voi unohtaa lypsylle menemisen esim. kiima aikaan. Tällöin voidaan automaattiruokinta taulua muokata vakioksi, (katso kuvaa). T4C.ltä muutetaan ruokintaa siten, että robotilta annetaan enemmän maittavaa rehua (kuin esim kioskilta, jos ne ovat käytössä) ideana, että lehmähän on ahne ja haluaa syödä.

Kuivuriautomatiikka ja puinti.

Kuivuri ja puinti! 

  

Puimme 26.8.2016 8,47 ha.n pellolta brage ohraa. Muilla lohkoilla ohralajikkeina oli Vilde ja kaurana Ringsaker. Puintisää oli hyvä mutta edellispäivien vesisateet piti viljan kosteana. Puintikosteus vaihteli 25.5- 23.4 %.n  välillä. Ohraa lähti tästä lohkosta 3325 kg per hehtaari. Sato oli sadekesänä heikko. Puinnista vastasi meidän pitkäaikainen urakoitsija Konetyö Juho Konnu. Puimurina oli Massey Ferguson 25. 

Kuivurina meillä on Hiukkajoen maa- ja kotitalous seura ry (HMKS) kuivuri, jossa olemme kuivanneet viljamme 20 v. Kuivaamme viljat yleensä 14-15 kosteusasteeseen. Vilja tulee syöttöön lehmille eli rehuviljaksi jonka takia kuivaamme vaan 14-15 asteeseen, jos myisimme niin pitäisi kuivata pienempään asteeseen.

Kuivuriautomattiikka perustuu lämpötila antureihin ja viljan kosteusmittaus perustuu viljankuivauksessa tulevan poistolämpötilan.
Eli kun poistolämpötila on tarpeeksi korkea niin sillon viljan kosteus on riittävän alhainen tai tavoiteltu. Se säädetään laitteiston mukana tulleen taulukon mukaisesti. Kuivauksen aikana tarkistetaan myös viljan kuivausta. Kuivuri ilmoittaa tekstiviestillä milloin viljan haluttu kosteus on saavutettu.

Lely A2 3000 edition

Lypsyrobotin alipainepumpun huolto.                          
              
                                                                               

Tämännäköinen on alipainepumppu sisältä; kuvassa alipainepumpun lamellit.

Työkalut: 2kg Vasara, Harjanvarsi, Vesihiomapaperi Mirka P1000 







Huollon syy; lypsyrobotti ei lypsänyt, käsivarsi ei kiinnittänyt lypsimiä lehmän vetimiin. 
Hälytys; 3 epäonnistunutta lypsyä.
Alipainepumpun avauksen jälkeen huomiona oli, että lamellit olivat aivan jumissa ulkoseinämiä vasten.
Toimenpiteet; Hioin lamellien ulkoreunat ja pumpun sisäreunat kiiltäviksi, jonka jälkeen aloin pyörittämään pumppua lamelleista sisään päin harjanvarren ja vasaran avulla, jolloin se herkistyi. Kasasin pumpun jonka jälkeen alipainepumppu rupesi toimimaan sekä lypsyrobotti lypsämään.

Syystyöt!

Syksy on viljeliöille kiireistä aikaa ja päätin nyt kertoa tämän tilan syksyn peltotöistä.

Ruiskustus Glyfosaatti valmisteella torjuttiin rikkakasvit (mm juolachenä) tehtiin valmet 702s traktorilla ja junkkarin 900l 12m ruiskulla.

Kuivalannat ajettiin pelloille ja levitettiin 2-3viikkoa ruiskutuksen jälkeen. Koneet John Deere 6230ja 6170r. Kuivalannan levityksestä vastasi Konetyö Juho Konnu.

n 40ha murskasimme nurmia. Nurmet murskattiin ainoastaan sen takia koska säilönrehua tuli tarpeeksi aiemmila teko kerroilla. Koneet Giraffa maschio 2,2m & John Deere 6920s.

Syyskyntöä oli n 2ha ja lautasmuokkausta n 15ha. Syys muokkaukset tehtiin sen takia koska levitimme kuivalannat ja samalla se torujuu rikkakasveja.

Peltohavainto Päivä

Mikkelin Karilassa luonnonvarakeskus (Luke), päivän järjestäjänä Pro Agria Mikkeli

Kävimme 17.8 Mikkelin Karilan maatilalla tutustumassa erikoiskasveihin mm. öljyhamppu, öljypellava, tattari ja speltti.
Kuuntelimme myös viherlannoituksen ja kerääjäkasvien merkityksetä luomupellolla ja myös kuuntelimme tutkimustuloksia seosviljelystä ja vihermassasta sekä vihermassan lannoitusvaikutuksesta..

Iltapäivällä oli tarjolla ajouraopasteet ja täsmäviljelyratkaisut jotka tarjosi Tage Stam Geortim Oy.
Kävimme myös läpi tavanomaisesti viljellyt pellot koska aamulla oli kyseessä luomuviljely pellot.

Päivän anti oli sellainen, että kuulin uusia tapoja viljellä ja uusia kasveja jota voisin alkaa viljemään.
Tutustuin myös ensimmäisen kerran koe- ja tutkimusviljelyyn